Category

Events

Finland Fintech Forum kokosi lähes 200 osallistujaa pohtimaan Suomen fintech-toimialan kehittymisen mahdollisuuksia


Finland Fintech Forum kokosi maanantaina 21.10. Valkoiseen Saliin lähes 200 osallistujaa Suomen fintech-toimialan kehittämisen äärelle. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Fintech Finland, Helsinki Business Hub ja Business Finland.

Tapahtumassa julkaistiin ensimmäinen Suomen fintech-toimialan vahvuuksia ja pullonkauloja kartoittava selvitys, jonka laati Deloitte Fintech Finlandin ja Helsinki Business Hubin tilaamana. Selvityksen mukaan vakaa toimintaympäristö, korkea osaamistaso ja vahva teknologia-alan startup-ekosysteemi tarjoavat Suomelle hyvät lähtökohdat nousta merkittäväksi toimintaympäristöksi fintech-alan toimijoille. Tämä kuitenkin edellyttää rohkeutta ja kunnianhimoa, suunnitelmallisia ja nopeita toimia sekä pitkäjänteistä yhteistyötä eri osapuolten kesken. Lue lisää selvityksen tuloksista ja lataa koko selvitys täältä.

Deloitten Hans Rosendahl esitteli ensimmäisen Suomen fintech-toimialaa kartoittavan selvityksen tuloksia Finland Fintech Forumissa. Kuva: Aino Huotari

 

Kauppalehti julkaisi Finland Fintech Forumia seuraavana päivänä 22.10. pääkirjoituksen Suomen fintech-toimialan tilasta perustuen Deloitten “Finland as a Fintech Hub” -selvitykseen, lue kirjoitus täältä.

Selvitystä kommentoivat tapahtumassa Ilkka Lähteenmäki Aalto-yliopistosta sekä Lasse Mäkelä Invesdorilta. Mäkelä kertoi käytännönläheisiä kokemuksia suomalaisen fintech-yrityksen kasvutarinasta.

Myös aamupäivän paneelikeskustelussa Finanssialan Tuomo Yli-Huttulan johdolla todettiin, että Suomessa on melko otollinen maaperä kukoistavalle fintech-ekosysteemille, mutta parannettavaakin olisi. Panelisteina olivat kansanedustaja Juhana Vartiainen, Taneli Tikka 52nd Venture Builderista, Hanna Heiskanen Finanssivalvonnalta, Kristian Luoma OP Labista sekä Monika Liikamaa Enfuce Financial Servicesista. Keskustelunaiheiksi nousivat muun muassa asenne ja uskallus kansainvälistymiseen, osaavan työvoiman saatavuus sekä lainsäädännön ja verotuksen merkitys fintech-yritysten menestykselle. Fintech-yrittäjät toivoisivat myös lisää neuvontaa ja tukea liiketoiminnan pyörittämiseen ja kasvuun. Lue lisää paneelikeskustelusta Finanssialan uutisesta täältä.

​​Paneeliin osallistuivat Taneli Tikka (vas.), Juhana Vartiainen, Hanna Heiskanen, Kristian Luoma ja Monika Liikamaa. Keskustelun moderaattorina toimi Tuomo Yli-Huttula. Kuva: Aino Huotari

 

Lisäksi Finland Fintech Forumissa syvennyttiin fintech-yritysten rooliin yhteiskunnallisina toimijoina. Suomen Pankin Aleksi Grym toi tapahtumaan keskuspankkinäkökulman finanssitoimialan murrokseen ja korosti rahoitussektorin vakauden tarvetta myös fintech-aikakaudella. Tiedon Sami Uski puolestaan kertoi yksityisen ja julkisen sektorin finanssialaan liittyvistä yhteishankkeista painottaen yhteisten pelisääntöjen sekä oikea-aikaisuuden ja oikealla intensiteetillä mukana olon merkitystä.

Timo Hämäläinen Sitrasta alusti tutkimustiedolla keskustelua siitä, kuinka finanssi-innovaatiot voisivat olla mukana yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Suomalainen fintech voi tukea yksilöiden hyvinvointia ja samalla koko yhteiskunnan vakautta esimerkiksi tukemalla taloudenhallintaa, ehkäisemällä ylivelkaantumista ja parantamalla talouslukutaitoa. Käytännön esimerkkejä suomalaisten fintech-yritysten yhteiskunnallisesta roolista tarjosivat Anu Honkalinna Solidatelta, Ida Mänty ROI Financial Technologiesista sekä Maija Leino Useless Companysta.

Päivän päätteeksi Juuso Tschokkinen Keskusrikospoliisista valotti yleisölle Suomen ja Ruotsin poliisin EU-rahoitteista Black Wallet -yhteistyöprojektia, joka tähtää terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjuntaan eri tahojen yhteistyötä lisäämällä. Projektissa myös yksityisillä fintecheillä on roolinsa, sillä ne pystyvät auttamaan poliisia toimialan riskien tunnistamisessa ja riskejä vähentävien toimepiteiden laatimisessa. Lue lisää FinFinin aiemmin laatimasta tiedotteesta projektiin liittyen täältä.

Fintechien näkökulman aiheeseen toivat Daniel Karlsson Crosskeylta, Vesa Saarinen MobilePay Finlandilta sekä suomalaisen Valega Chain Analytics-yrityksen neuvonantaja, Safello-yrityksessä työskentelevä Michal Gromek.

Tapahtuman tauoilla osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua ja tutustua fintech-yritysten ständeihin. Kuva: Aino Huotari

Aalto Fintech Seminar series continues!

Aalto Fintech Seminar series continues in September-October 2019.

As we at FinFin well know, the financial industry is facing new challenges and new opportunities stemming from digitalisation and new technologies such as blockchain, platforms, big data and data analytics, machine learning and artificial intelligence, from the rapidly changing global landscape with new Fintech startups and large tech companies, and from new regulation. The seminar provides a holistic view on how these factors are powerfully reshaping and redefining the financial industry.

Aalto Fintech Seminar series offers several topical subjects on Fintech presented by Finnish top experts, representing both incumbents and start-ups.

The seminar takes place on Wednesdays 18.9., 25.9., 2.10., 9.10. and 16.10.2019 at 16.15-17.45 on Aalto Otaniemi Campus, Maarintie 8. Everyone is welcome!

Read more and register: http://fintech.aalto.fi

Financial Inclusion Summit at Oslo on March 2019

Some 1.7 billion adults are still unbanked in the world and women lag behind men in financial inclusion. To reach the UN Sustainable Development Goals like “No poverty” and “Gender Equality” by 2030 we need to provide everyone with access to accounts, payment services, investing and borrowing. Innovative fintech solutions can help us in this challenge as they are leapfrogging traditional finance. Thus, more and more people can have access to finance without ever needing a bank.

Sofie Blackstad & Nina Rudanko

Sofie Blackstad, CEO of hiveonline ApS and Nina Rudanko, Co-founder & Board member of Fintech Finland Association at Financial Inclusion Summit 2019.

Dozens of national governments have adopted policies to expand financial inclusion in their countries. Fostering cooperation between different kinds of organizations will be vital for the progress. It was therefore energizing to see different kinds of organizations committed to advancing financial inclusion to gather in Oslo for the Financial Inclusion Summit on March 28. Among the participant were over 30 fintech companies, NGOs, governmental organizations and incumbent players like Mastercard. The Summit was arranged by Susanne Hannestad and her team in Fintech Mundi, which is an ecosystem dedicated to development of the next generation of financial services.

The Oslo Summit highlighted the role of the Nordic region in boosting innovation in finance.  As an excellent example of cooperation between an NGO and a fintech Hiveonline and Care in Niger stood up of all cases that were presented in the summit.

New generation of financial services can help drive development in those countries where financial exclusion causes problems.

Boardman Grow VIP-jäsentilaisuus

Event board

Vaihtoehtoiset sijoitus- ja rahoitusmuodot herättivät kiinnostusta Boardman Grow VIP-jäsen kasvuyrittäjyysverkostossa 25.5. Olohuone oli täynnä verkoston jäseniä kuuntelemassa keskustelua, jossa panelisteina olivat Fellow Financen perustaja Jouni Hintikka, Invesdorin perustaja Lasse MäkeläSasu Ristimäki, SRI Capitalista ja Päivi Jääskeläinen, OPn liiketoiminta-alueen johtaja ja OP Helsingin vt. toimitusjohtaja. Moderaattorina toimi uunituoreen Fintech Finlandin toiminnanjohtaja Nina Rudanko. Fintech Finland perustettiin buustaamaan suomalasten Fintech firmojen kasvua ja kansainvälistymistä

 

Suomessa joukkorahoituksen kaikki muodot kasvussa

Lasse Mäkelä kertoo idean Invesdoriin lähteneen ärsyyntymisestä rahoituspalveluiden monimutkaisuuteen. ”Halusimme tehdä listaamattomien yritysten rahoituksesta mahdollisimman ymmärrettävää, läpinäkyvää ja digitalisoitua”, Mäkelä kertoo. Invesdorin kautta on sijoitettu yli 55 miljoonaa euroa ja noin 5 % hakemuksen tehneistä yrityksistä lopulta päätyy palveluun yleisön nähtäville.

Jouni Hintikka on vuonna 2013 perustetun joukkorahoitus- ja vertaislaina-alustan Fellow Financen yksi perustajista ja toimitusjohtaja. Fellow Finance haluaa muuttaa perinteisen pankkirahoituksen suoraan lainaukseen ihmisten ja yritysten välillä. Hintikka kertoo, että lainamuotoisen joukkorahoitusmarkkinan arvioidaan kasvavan 53 % vuosittain 2016-2020.

Nina Rudanko esittelee Sasu Ristimäen ICO-guruna ja kryptoteknologiaosaajana. Ristimäki kertoo kryptoteknologian mahdollistavan tavan mullistaa pääomien kohdentamisen sitä tarvitseville yrityksille. Kryptoteknologia tarjoaa tähän uuden mallin ja on siksi uhka perinteisille pankkitoimijoille.

OP:n Päivi Jääskeläinen kertoo digiajan olevan täynnä mahdollisuuksia hakea vauhtia kasvuun. Pankeilla on ensimmäistä kertaa edessä tilanne, että ne joutuvat elämään monessa maailmassa samaan aikaan. Iso osa asiakkaista elää perinteisessä pankkimaailmassa, ja toisaalla edelläkävijät vaativat uusia palveluita ja mitä digitaalisemmin asiat saa hoidettua, sen parempi.

Nopea kehitys työntää toimijoita toisiaan kohti

Keskeinen vaihtoehtoisten sijoitus- ja rahoitusmuotojen mahdollistaja on digitalisaatio, jonka avulla luodaan markkinapaikka sijoittajan ja yrityksen tai kuluttajan välille. ”Nopeimmin kehittyy se missä luottopäätöksiä tehdään ja minkälaisen datan pohjalta niitä tehdään. Fintech-maailma on siellä vahvasti. Eräs toimija hyödyntää jo Amazonin asiakaspalautteita luottopäätösten tekemisessä”, Jääskeläinen sanoo.

Ala kasvaa ja kypsyy, mutta panelistit eivät usko, että finanssiteknologiayritykset ja perinteiset pankkitoimijat työntävät toisensa pois markkinoilta. ”Yhteistyö tiivistyy eri suuntiin. Vastakkainasettelu on turhaa kärjistystä, loppupelissä kyse on kuitenkin aina asiakkaan tarpeista”, Mäkelä sanoo. Pk-yritykset tarvitsevat rahoitusta, mutta finanssikriisin ja kiristyneen regulaation takia se on entistä haastavampaa. Näin lainarahoituksen rinnalle haetaan pääoman sijoittajia ja riskinkantajia. ”Rahoitushankkeet, joihin pankki ei lähde mukaan tai luottopäätös kestää liian kauan, ohjautuu meille”, Fellow Financen Jouni Hintikka sanoo.

Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot ovat levinneet valtavirtaan, kun isot pankit ovat lähteneet mukaan. Asiakkaille yleistyminen tarkoittaa parempaa palvelua. ”Tälläkin viikolla keskusteltiin muutaman finanssiteknologiayrityksen aihioista. Ketterät fintechit kehittävät uutta, mutta meidän vahvuutemme ovat ne asiakkaat ja pääoma. Fintechit ovat todella hyviä löytämään tunnistamattomia asiakastarpeita”, OP:n Päivi Jääskeläinen sanoo.

Onko Suomeen helppo tulla finanssiteknologiayrityksenä?

Tarpeita ja potentiaalia uudentyyppiseen yritysrahoitukseen on olemassa, mutta alku ei ollut helppo. ”Ensimmäisenä meneminen uusille markkinoille ei ole se helpoin tie”, Hintikka sanoo.

Ensimmäiseksi Invesdorin perustajat menivät Finanssivalvonnan puheille keskustelemaan toimiluvan tarpeesta. Mäkelä kertoo halunneensa tehdä asiat läpinäkyvästi alusta asti: ”Se oli oppimista puolin ja toisin, kun kävimme läpi digitaalisia mahdollisuuksia”. Uudentyyppisen toimijan tulo markkinoille ravistelee vanhoja toimijoita ja Mäkelä kertookin Invesdorin kohdanneen vastarintaa kolmessa aallossa: ”Ensin bisnesenkelit suhtautuivat meihin epäillen, sen jälkeen pääomasijoittajat ja kolmantena investointipankit, mutta nyt teemme yhteistyötä”.

Joukkorahoitus on yleistymässä EU-maissa lainsäädännön selkiytymisen myötä. Kaikki eivät kuitenkaan vielä ole samalla viivalla. ”On tullut ilmi, että suomalaisilla fintech-yrityksillä on etu. Esimerkiksi Espanjassa tunnistautuminen pitää hoitaa paperiteitse, mutta Fivan luvalla voisimme toimia Espanjassa. Kaikilla Euroopan mailla on sama direktiivi, mutta tulkinnat vaihtelet maittain”, Mäkelä sanoo.

Miltä finanssiteknologian tulevaisuus näyttää?

Vaihtoehtoiset sijoitus- ja rahoitusmuodot ovat punoutumassa tärkeäksi osaksi rahoitusmuotojen verkkoa. ”Alalla on hirveästi lähtöjä, erilaisia finanssiteknologiapalveluita alkaa jo olla. Seuraava vaihe on rajapintojen kokoaja. Se on varmasti joku iso toimija, joka sen ottaa ja iskee tähän markkinaan”, Mäkelä sanoo.

Rahoitusmarkkinat sirpaloituvat ja eivätkä ole enää kiinni perinteisessä pankkisektorissa kuin aiemmin. ”Voimakkain paine kohdistuu maksamiseen ja avoimiin rajapintoihin”, Jääskeläinen analysoi tilannetta pankkisektorin näkökulmasta, ”Vähiten uhkaa on asuntolainoille, sillä puhutaan pitkästä vakuudellista pääomaa sitovasta rahoituksesta”. Hintikka tarttuu tähän ja lupaa yrityksensä tarttuvan asuntolainoihin heti kun aika on kypsä ja korkotaso oikea.

Paljon mediassakin esillä ollut koodaripula vaivaa myös finanssiteknologia-alaa. ”Osaavat ihmiset ovat selkeä kasvun este”, Hintikka sanoo, ”Kehittyäkseen ala tarvitsee lisää koodareita, nimenomaan tekijöitä, ei projektipäälliköitä. Me olemme palkanneet Eritreasta ja Vietnamista, kun Suomesta ei löydy”.

Ristimäki maalaa tulevaisuuskuvan, joka ei hänen mukaansa välttämättä ole edes niin kaukainen: ”Jo 1970-luvulla Nobel palkittu ekonomisti Friedrich Hayek on kirjoittanut, että taloudelle olisi hyvä, että olisi yksityisiä vaihtoehtoisia rahoja ja liikepankeilla pitäisi olla oma raha, joka pakottaa pankin kredibiliteettiin, mutta olisi vaihtoehto keskuspankkirahalle. Nyt kryptoaikana se ei ole kaukaa haettu ajatus, että olisi pankki, jolla olisi oma kryptovaluutta.”